keskiviikko 16. heinäkuuta 2008

Valokuvia ja reittiä matkan varrelta


Ranskattaren syleilyssä




Ikarian rannalla




Riikinkukko Ikarialla




Uima-allas Kusadasin marinassa




Auringonlasku Kusadasissa




Meryemana eli Neitsyt Marian talo




Efesoksella Hadrianin temppelin ovella




Celsuksen kirjaston portailla




Turku-baari Kusadasissa




Turkin ja Samoksen väliin




Strategisia mittoja




Delffiinejä!




Auringonlasku Gullukin lahdella




Kohti aurinkoa




Purjelaiva Turkin rannikolla




Auringonlasku Yakavalakin lahdella




Aavelaiva




Matkalla Levithalle




Kohti Levithan tavernaa




Pässinpää Levithalla




Kalastajavene Leroksen Lakki-marinassa




Art Decoa Leroksen Lakissa




Uimareita Emboreioksessa




Valoja yössä vain




Snorklausta Blue Lagoonissa




Pythagoraan jäljillä Samoksen Pythagorionissa



Tarkka viimeisen päivän 12.7.2008 purjehdusreitti Marathosilta
Samokselle (tallennettu Nokian kännykällä + GPS-palikalla käyttäen Nokia
Sports Tracker ohjelmalla):
http://maps.google.com/maps?f=q&hl=en&geocode=&q=http://dev.ee.tut.fi/paikkatieto/Purjehdus-Marathos-Samos-2008-07-12.kml

sunnuntai 13. heinäkuuta 2008

... ja lähdettävä on

Ilmassa oli vahvoja luopumisen merkkejä.Kaikkien ilmeistä ja käytöksestä näki jo että viimeiset yhteiset lomapäivät olivat käsillä. Lämmin ja aurinkoinen Kreikka olisi pian vaihdettava ties millaiseen Suomen kesään, mikä näkyi innottomuutena illan rientoihin ja pitkään venyneinä aamu-unina.
Viimeisenä yrityksenä ottaa kaikki irti lomastamme purjehdimme Agathonisilta Arki-saaren Blue Lagoon -uimarannalle sukeltelemaan. Yritys palkittiin ja periltä löytyi ihmeellinen turkoosin värinen uimaranta, jonka 3-4 metrin syvyiseen veteen ankkuroiduimme ja sukeltelimme kirkkaassa vedessä pikkukaloja, kampeloita sekä kai pasureita tai jotain muita... Tuuli oli kuitenkin sen verran raju ettemme saaneet ankkuria kunnolla pitämään joten sukellustuokio piti jättää kesken ja jatkoimme yöksi viereisen, pienen Marathonin saaren rannalle.
Viimeisen purjehduspäivän kryssimme reilussa sivuvastaisessa takaisin Samokselle, jossa edessä oli enää veneen loppusiivous ja pakollinen tuliaisten hankinta.
Kaksi viikkoa olivat jälleen kerran täyttä seikkailua, tutustumista uusiin saariin, ihmisiin ja kulttuureihin, niin kuin vain purjehdus voi tämän kaiken tarjota. Efcharisto siis Penelope kun jälkeen kerran takasit kesälomareissumme onnistumisen.
Blue Lagoon: http://maps.google.com/maps?q=37+21+55,26+44+49&t=k&z=8
Marathon: http://maps.google.com/maps?q=37+21+58,26+43+34&t=k&z=8

perjantai 11. heinäkuuta 2008

Kun Tuuli Kuoli Ja Heräsi Taas

Päivämme jälkeen Levithan ovat olleet päämäärättömiä. Asiat etenevät vain vaiston varassa ja päätöksiä tehdään viime hetken huutoäänestyksin. Kenties lomalla pitäisikin elää juuri näin ilman Suurta Suunnitelmaa. Samalla tavoin päämäärättömiä taitavat olla merenjumala Poseidoninkin aikomukset kun välillä meri on päivisin lähes peilityyni(, kuten kun lähdimme edellisaamuna jatkamaan matkaa Lerokselta lähemmäs kohti pohjoisen Samosta mutta ja jäimme ilman purjehduksen elinehtoa ja päädyimme konettamaan eteläisemmälle Kalymnoksen saarelle) ja toisinaan myräkkä alkaakin keskellä yötä mikä tekee nukkumisesta lähes mahdotonta kun tuuli ujeltaa veneen mastossa ja hakkaa siihen purjeiden nostinköysiä. Viime yönä tuntui lisäksi että ankkuripaikkamme Emboreioksen eläimetkin olisivat hävittäneet suhteellisuudentajunsa kun kylän koirat aloittivat jatkuvan haukuntansa kello neljä aamuyöllä ja tämän jälkeen jäi kylän kukon levy paikoilleen pariksi tunniksi kello viisi. Emboreiosta ympäröiviltä vuorenrinteiltä puhaltanut puuskittainen tuuli oli alkanut jo puolen yön aikaan ja tehnyt unesta muutenkin kuoppaista joten aamulla ei kukaan väittänyt heränneensä virkeänä.
Kaikesta huolimatta lähdimme jatkamaan navakassa vastatuulessa (20-30 knots) pohjoiseen lähemmäs Samosta. Parin pitkän kryssihalssin sekä usean veneen yli pärskähtäneen, ja miehistön kastelleen, aallon jälkeen kiinnityimme Agathoniksen laituriin ranskalaisten kipparoiman Bavaria 39:n kylkeen. Tämän yön saisimme laiturikiinnityksessä nukuttua varmasti paremmin tässä puuskaisessa tuulessa kuin noiden samaiseen lahteen ankkuroitujen veneiden miehistöt.
Emboreios: http://maps.google.com/maps?q=37+2+42,26+55+38&t=k&z=8
Agathonisi: http://maps.google.com/maps?q=37+27+24,26+58+1&t=k&z=8

tiistai 8. heinäkuuta 2008

Nähdä Levitha ja kuolla

Seikkailumme jatkui siis Kusadasista etelään pitkin Turkin rannikkoa. Teimme pitkän päivälegin Paradise bay lahdelle joka ei kuitenkaan vastannut markkinamiesten puheita. Suojaisaa lahtea reunustivat kyllä mäntymetsiköt mutta lahteen pesiytynyt kalastajayhteisö kalankasvattamoineen pilasivat idyllin.
Jatkoimme seuraavana aamuna Gullukin lahden yli etelään. Siellä osuimme Turk Bukun edustalle jossa ankkuroiduimme muiden hulppeiden huvijahtien sekaan. Lomakohteen rannoilta kuului koko päivän tasainen diskomusiikin jytke jonka kanssa välillä yritti kilpailla minareetista kuulunut rukouskutsu. Illansuussa kyllästyimme melusaasteeseen ja lähdimme jatkamaan matkaa kohti Yalikavakin lahtea jonka pohjoisrannalle ankkuroiduimme auringon laskiessa.
Aamulla käväisimme lahden etelärannan marinassa josta löytyi kauppa, tankkauspiste ja tulli. Jatkoimme matkaamme länteen ja takaisin Kreikkaan. Illansuussa saavuimme Leroksen Lakki-marinaan, jota ympäröivän kaupungin Art Deco tyyliset rakennukset ja palmujen reunustamat rantakadut jaksavat ihastuttaa uupunutta matkaajaa.
Nyt seikkailumme lähestyi vääjäämättä huipennustaan. Jo vuosia suunniteltu mutta edellisillä yrityksillä syystä ja toisesta pilalle mennyt yritys päästä lähes autiolle Levithan saarelle toteutuisi vihdoinkin. Saari olisi täydellinen vastakohta Aigeianmeren turistirysille. Kaukana kaikesta sijaitsevalla pikkusaarella asustaa vain yksi perhe jonka tavernassa voivat, saarta ympäröivän meren myrskyiltä (ja kännykkäverkolta) suojassa olevaan lahteen ankkuroituneet, rauhaa kaipaavat merenkulkijat käydä nauttimassa tuoretta lähiruokaa, jota perhe on kasvattanut kasvimaallaan, paimentanut niityillään tai ostanut saarella vierailevilta kalastajilta. Tällä kertaa mainospuheet eivät pettäneet vaan saari tarjosi sitä mitä siltä odotettiin rauhaa, hyvää ruokaa, suojaa ja mahdollisuuden pulahtaa uimaan suoraan veneestä kirkasvetiseen, matalaan lahteen. Nyt on kaikki tarpeemme tyydytetty ja tavoitteemme täytetty...
Paradise Bay: http://maps.google.com/maps?q=37+19,27+28&t=k&z=8
Turk Buku: http://maps.google.com/maps?q=37+8,27+23&t=k&z=8
Yalikavak: http://maps.google.com/maps?q=37+7+5,27+16+14&t=k&z=8
Leros: http://maps.google.com/maps?q=37+7+48,26+51+34&t=k&z=8
Levitha: http://maps.google.com/maps?q=37+0+3,26+28+11&t=k&z=8

perjantai 4. heinäkuuta 2008

Päivän strategiset mitat

Matka: 52 merimailia
Nopeus (max): 8.35 solmua
Tuuli(max): 30 solmua (Samoksen ja Turkin välisessä salmessa)
Tuulen suunta: 315 astetta
Lämpö(vesi, max):26.9 ast.
Lämpö(ilma, max): yli 30 ast.
Delfiinejä: 1 parvi = n. 10kpl
Sijainti(nyt): 37ast. 19min. pohj.lev. , 27ast. 28min. it.pit.= http://maps.google.com/maps?q=37+19,27+28&t=k&z=8

Kusadasi

Ikaroksen etsimiseen kului toinenkin päivä Ikarialla. Nyt varustauduimme etsintätalkoisiin vuokraamalla auton. Avo-jeepillä saaren kierto onnistui mukavasti. Nähtävyyksiä saarella on niukasti mutta saaren pohjoisrannikolta löytynyt upea hiekkaranta palkitsi satunnaisen matkailijan. Ikarosta ei kuitenkaan biitsiltäkään löytynyt.
Seuraavana aamuna teimme täyskäännöksen ja suuntasimme takaisin kohti itää. Nyt reitti julki Samoksen pohjoisrannikkoa pitkin kohti Turkkia ja Kusadasin kaupunkia, jonka marina oli ilmeisen täynnä koska meille paikka löytyi telakkaalueen laiturin päästä. Telakkaalueella oli kuitenkin mukava seurata paikallisten veneenkorjaajien ja -rakentajien aherrusta. Turkin rajamuodollisuudetkin hoituivat tällä kertaa vaivattomasti kun marinan toimiston väki hoiti paperityöt ja leimojen hankkimisen. Meiltä säästyi siis puolen päivän kiertely eri viranomaisilla.
Kusadasi on vilkas turistikaupunki ja ensimmäisenä iltana suunnistimmekin turistin pakolliseen vierailukohteeseen eli basaarikujille jossa tarkanmarkan tinkaaja voi uusia koko vaatekaappinsa sisällön pikkurahalla (lähes)aidoilla maailman ykkösmerkkituotteilla.
Torstaina matkasimme bussi/taksikyydillä katsomaan yhden antiikin seitsemän ihmeen, Efesoksen kaupungin raunioita. Bonuksena kävimme vielä katsomassa Neitsyt Marian kappelia jossa tämän kerrotaan asuneen apostoli Johanneksen kanssa Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Kusadasi: http://maps.google.com/maps?q=37.87,27.2&t=k&z=8

tiistai 1. heinäkuuta 2008

Ikaroksen jäljillä

Ilmeisesti Helios, auringonjumala, haluaa, ettemme käytä, kirkkaasta auringonpaisteesta huolimatta, aurinkorasvaa. Ensimmäinen rasvapurkki jäi Suomen turvatarkastukseen, toista purkkia jonka ostimme koneessa (27eur), emme koskaan saaneet lentoemon sähläyksen takia. Kun viimein pääsimme auringon paahtaman Samoksen uimarannalle, niin Lorealin 30 kertoimella varustettu rasva petti mainospuheensa ja jätti Eevan kaulaan nätin punaisen kauluksen.

Kaikista näistä kauhukokemuksista huolimatta jätimme Samoksen taaksemme ja suunnistimme etsimään Ikaroksen pakkolaskupaikkaa. Tiedättehän tuon, Daedaluksen pojan, joka höyhenistä ja vahasta rakennetuilla siivillään pakeni isänsä kanssa lentäen Kreetalta Minotauruksen labyrintistä mutta lensi liian lähelle aurinkoa, jolloin siivet sulivat ja hän syöksyi mereen lähelle nyk. Ikarian saarta. Vinkiksi siis kaikille purjelentäjille, että älkää nyt ihmeessä lentäkö liian lähelle aurinkoa ettei purjeenne sula ;)

Ikarosta emme vielä löytyneet mutta makaamme tämän yön parin ranskalaisrouvan (veneen, Ovni 395, on komia) hellässä syleilyssä Ikaroksen satamassa.

Ja vielä täälläpurjehtijoille tiedoksi että halvasta hintatasostaan, rauhallisuudestaan ja turistiystävyydestään huolimatta Ikarian saari saattaa kovien tuuliolosuhteidensa vuoksi jäädä tavoittamattomaksi.

Samos: http://maps.google.com/maps?q=37+42,26+57&t=k&z=8
Ikaria: http://maps.google.com/maps?q=37+37,26+18&t=k&z=8

perjantai 27. kesäkuuta 2008

Meri Aigeian





Meri Aigeian kuohuvi tyrskyin,
vitivalkoista vaahtia roiskii,
sulonkukkeina läikkeessä hyrskyin
nereiidit vilppahat loiskii;
he kelluen, keinuen ui,
ja jo piiriin he sulkeutui.

Gustaf Fröding : Tanssiaishaave